Maastohiihto

Mikään ei ole sen perinteisempää urheilua kuin suomalainen mies tai nainen metsässä sivakoimassa suksineen ja sauvoineen niin nopeasti kuin pohkeista ja hauiksista lähtee. Hiihdossa ei hienostella vaan painetaan menemään niin, että jäätynyt räkä koristaa punaisia poskia. Hiihtolajeissa on kilpailtu Suomessa jo 1800-luvulla, ja samoihin aikoihin suomalaiset hiihtäjät kävivät ensimmäisiä kertoja osallistumassa myös kansainvälisiin hiihtokisoihin.
Maastohiihto jaetaan karkeasti kahteen eri kategoriaan: vapaan tyylin hiihto ja perinteisen tyylin hiihto. Vapaan tyylillä tarkoitetaan avointa hiihtotyyliä, jolla hiihtäjä liikkuu luistelevien liikkeiden avulla nopeasti lumen halki. Perinteinen tyyli on puolestaan sukset yhdessä hiihdettävä tyyli, joka on hieman hitaampi. Myös tyylien sisällä on pieniä eroja sen mukaan, millaisissa olosuhteissa kisaa käydään, mutta yleisellä tasolla hiihtokilpailut jaetaan aina näihin kahteen kategoriaan.
Hiihtokilpailuja käydään nykyisin todella monella eripituisella matkalla. Lyhimmät kisamatkat ovat sprinttikilpailuja, joissa hiihdetään parhaimmillaan vain muutamia satoja metriä. Pisin olympiakisoissa käytävät matka on puolestaan täydet 50 kilometriä. Yksilökisojen lisäksi maastohiihdossa kilpaillaan viesteissä.

Maastohiihto suomeksi

Maastohiihdon tähdet

Maastohiihdon suurimmat tähdet ovat perinteisesti tulleet Norjasta, ja varsinkin miesten puolella yksi hiihtäjä on kaikkien aikojen tilastoissa selvästi ylitse muiden: Björn Dählie. Suomen oman karpaasin Mika Myllylän kanssa aikoinaan tiukasti kisannut Dählie vei varsinkin olympialaduilla lopulta pidemmän korren.
Dählien palkintokaapista löytyy peräti 12 olympiamitalia, joista 8 kultaista ja 4 hopeista! Suomalaismiehistä suurimmat tähdet ovat olympialaduilla olleet Eero Mäntyranta ja Veikko Hakulinen, joista molemmat voittivat urallaan 3 olympiakultaa.
Naishiihtäjistä maastohiihdon tähtiluokkaan on nostettava ainakin Larisa Lazutina (5 olympiakultaa), Marit Björgen (6 olympiakultaa) ja Lyubov Yegorova (6 olympiakultaa). Mitaleiden valossa mitattuna Björgen on kaikkien aikojen naishiihtäjä, sillä norjalainen saalisti urallaan peräti 10 olympiamitalia.
Moni nostaisi kuitenkin Yegorovan vähintään samalle tasolle, sillä venäläinen voitti kaikki kultamitalinsa käsittämättömästi vain kaksissa olympialaisissa, Albertvillessä 1992 ja Lillehammerissa 1994.

Vedonlyönti maastohiihdosta

Vedonlyönti maastohiihdosta on Suomessa koko kansan hupia – ja on ollut sitä jo pitkään. Vaikka kyseessä on näin perinteinen laji, nykyisin yhä useammat suomalaiset vedonlyöjät ovat siirtäneet myös maastohiihtovetonsa nettiin. Syy tähän on selkeä: paremmat bonukset, paremmat kertoimet ja parempi kohdevalikoima.
Vedonlyönti maastohiihdosta Veikkauksen asettamien kohteiden puitteissa ei enää kiinnosta, koska esimerkiksi parivedoille ei aina saa kiinteitä kertoimia – puhumattakaan voittajavedosta.
Maastohiihtovedonlyönnissä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, mitkä ovat kisataipaleen korkeuserot ja kuinka korkealla kisaa ylipäätään käydään. Jos hiihtäjän hapenottokyky on kunnossa, voi hän pärjätä erityisen hyvin juuri korkean paikan kisoissa tai nousuissa.
Laadukkaaseen hiihtotyyliin luottavat sivakoitsijat ovat sen sijaan vahvemmilla, kun olosuhteet ovat hyvät ja maasto enemmän tai vähemmän tasainen. Myös voitelutiimin onnistumiseen kannattaa kiinnittää huomiota: jos koko maan joukkue tuntuu ylisuorittavan vaikkapa olympialaisissa, on voitelu todennäköisesti hyvissä käsissä.

Suomalaisten maastohiihtotähtien kertoimet

Jari Isometsä, Mika Myllylä, Marja-Liisa ja Harri Kirvesniemi, Marjo Matikainen-Kallström, Hakulinen, Mäntyranta… Suomen hiihtohistoria tuntee lukuisia suuria maastohiihtäjiä, jotka olivat kertoimien valossa usein jopa suosikkeja arvokisoissa.
Nykyisistä hiihtäjistä ei samanlaisia tekijöitä löydy, mutta naisten puolelta esimerkiksi Krista Pärmäkoski ja miehistä Matti Heikkinen ovat mielenkiintoisia nimiä, joiden kertoimia kannattaa seurata, jos heidän päivän kuntonsa tuntuu olevan hyvä.