Mäkihyppy on yksi Suomen kansallislajeista, ja sen harrastamiseen on Suomessa maailmanlaajuisellakin mittapuulla loistavat puitteet. Mäkihyppytorneja löytyy ympäri Suomen, joten suomalaisjunioreilla on käytössään mainiot olosuhteet treenata hyppytaitojaan huippuunsa. Ei olekaan lainkaan kummallista, että Suomesta on vuosien varrella noussut lukuisia nimiä aivan mäkihyppymaailman korkeimmalle huipulle.
Mäkihypyn kisat jaetaan yleisesti kolmeen eri kisatyyppiin: normaalimäkeen, suurmäkeen ja lentomäkeen. Näistä normaalimäet ovat pienimpiä, ja niiden K-piste –eli ns. hyvän hypyn mittari – asettuu korkeimmillaan 99 metriin.
Suurmäet ovat yleisin mäkityyppi, ja niiden K-piste löytyy väliltä 100 – 130 metriä. Kaikki tätä suuremmat mäet lasketaan lentomäiksi, ja niissä kisataan harvemmin. Tämä johtuu kisojen vaarallisuudesta – pisimmillään kun hyppääjät saattavat laskeutua jopa reiluun 200 metriin. Lentomäkiä on maailmassa ainoastaan kuusi kappaletta.
Hypyn pituuden lisäksi mäkihypyssä annetaan pisteitä tyylistä, eli kyseessä on osittain arvostelulaji. Tuomaristo ottaa tyyliä arvioidessaan huomioon lentoasennon sekä sen, miten hyppääjä ottaa hyppynsä alas. Tasajalka-alastulosta verotetaan pisteitä roimasti, joten kaikkein pisimpiä hyppyjä lukuun ottamatta kilpailijat yrittävät tehdä telemark-alastulon, joka ei vähennä pisteitä.
Mäkihypyn tähdet
Mäkihypyn suurin tähti kautta aikain on ilahduttavasti suomalainen. Kukako? No, Matti Nykänen tietenkin. Nykänen voitti urallaan peräti neljä olympiakultaa, nousi korkeimmalle pallille MM-kisoissa viidesti ja menestyi myös lentomäen puolella mainiosti.
Matin siviilielämän saavutuksista voidaan olla monta mieltä, mutta mäkihyppyladuilla mies oli aina vertaansa vailla. Toinen Suomen suurimmista mäkihyppytähdistä, Janne Ahonen, jatkaa edelleen uraansa, vaikka viime vuodet ovatkin olleet lahtelaiselle vaikeampia.
Muiden maiden mäkihyppy tähdistä maininnan ansaitsevat ainakin maailmancupia vuosia hallinnut puolalainen Adam Malysz sekä Saksan Jens Weissflog, jonka palkintokaapista löytyy arvokisamitali jos toinenkin.
Vedonlyönti mäkihypystä
Vedonlyönti mäkihypystä on kehittynyt vähintäänkin samaan tahtiin kuin laji itsessään. Nykyään vedonlyöntimuotoja on mäkihyppykisoissa yhtä paljon kuin hyppyasuissa erilaisia aerodynaamisia jippoja, joilla hypyt saadaan kantamaan entistä pidemmälle.
Yleisimmin mäkihypystä lyödään edelleen vetoa yksinkertaisesti kisan voittajasta, mutta osaavalle vedonlyöjälle on tarjolla paljon muitakin mielenkiintoisia kohteita. Head to head- eli kaksinkamppailuvedot ovat todella jännittävä lisä mäkihypyn kohdevalikoimaan, sillä näissä vedoissa ei tarvitse tuntea koko porukan hyppytaitoja. Riittää, että vertaa kahta hyppääjää toisiinsa ja valitsee suosikkinsa. Näin hyviä kertoimia voi löytää myös niille mäkihyppääjille, jotka eivät realistisesti kilpaile koko kisan voitosta.
Suomalaisten mäkihyppytähtien kertoimet
Vaikka Suomen mäkihypyllä on uljas historia, ei sen nykypäivässä ole sinivalkoisin lasein juurikaan kehuttavaa. Nykyään suomalaiset mäkihyppytähdet kilpailevat lähinnä selviytymisestä mukaan toiselle hyppykierrokselle, eikä olympiamitaleista haaveileminen ole kovin realistista. Siksi myös suomalaisten mäkihyppytähtien kertoimet ovat nykyään entistä suurempia.
Kuten aiemmin mainitsimme, yksi kaikkien aikojen suurista suomalaisista mäkikotkista jatkaa edelleen uraansa. Janne Ahosen kertoimien seuraaminen on hyvä vinkki niille mäkihyppyvedonlyöjille, jotka haluvat hakea suurempia voittoja pienellä riskillä. Ahonen on harvoin enää suosikki, mutta taidot ovat edelleen tallella.